Asuntohakemus laitettu. Oma tili olemassa. Kelaan tehty tilinumeronmuutosilmoitus... Mitähän vielä? Ensi viikolla olisi tarkoitus päästä lähtemään tytön kanssa turvakotiin... Sillä nyt alkaa oma terveys pettää tämän kaiken takia siihen malliin että sydänmen kohdalta vihloo lähes koko ajan, paino on tippunut sinne 55 kg huonommalle puolelle, jatkuvia päänsärkyjä ja huonoa oloa. Kädet tärisee jatkuvasti ja tuntuu etten saa happea kun ahdistaa. Tytöstä taas huomaa kuinka hän on minussa kiinni jälleen koko ajan. Nyt viikonlopun aikana isänsä on pari kertaa lähtenyt aamupäivällä ulos, ei muuten. Tyttö kun haluaisi olla koko ajan minun kanssa. Eilen kävimme tytön isovanhempia moikkaamassa ja kun tuli kotiinlähdön aika, tyttö kävi itkemään ja hokemaan "ei kotiin". Se tuntui pahalta. Sitä paitsi se mikä herätti mun hälytyskellot soimaan vielä lujempaa oli se kun pappa otti tytön syliin. Tyttö näytti todella ahdistuneelta ja ojensi käsiään minun suuntaan itkien että "ota mut pois tästä". Silloin äitini (mamma) sanoi että tyttö muistaa että miespuolinen tukisti, on huutanut ja komentaa ja kieltää koko ajan. Sain kuitenkin vakuutettua tyttäreni ettei pappa ole lähellekään sellainen mitä isä. Pappa alkoi pomputtelemaan tyttöä jolloin tietenkin tyttö katsoi minua kysyvästi että onko tämä ok. Katsoin hymyillen takaisin jolloin tyttö alkoi rentoutua ja hetken päästä juoksi jo halaamaan pappaa. Eli tuossa huomasi heti sen, miten rajusti lapsi reagoi isänsä puheisiin ja tekoihin. Siksi olisi nyt tärkeää päästä nopeasti pois jotta tyttökin saisi mielenrauhan. Tiedän kyllä ettei noin pienelle ihmiselle oikein pysty etukäteen selittämään mitä tulee tapahtumaan, varsinkaan niin että pienet aivot sen ymmärtäisivät. Pakkasin perjantaina laukut valmiiksi jo. Vielä täytyy läppäri ja tabletti ottaa mukaan.

Koko viikonlopun olen kuunnellut pelkkää valitusta. Rahasta. Ja siitä kuinka on kipeä ja kuumeinen olo. Mutta raha on se yksi ja ainut mistä valittaa ehkä eniten. Tänäänkin heräsin klo 7 jälkeen aamulla siihen kun toinen kirosi ja kolisteli astioita keittiössä... rahan takia. Eilen kun tytön kanssa lähdettiin liikkeelle, kävin ostamassa yhden tupakka-askin itselleni ja kaksi Trippiä tytölle. Äitini osti minulle pullon limua ja tytölle muutaman tikkarin ja suklaata. Äitini kysyi vittuuntunena että "pitääkö viedä kuitti näytille kotiin että hän on nämä ostanut?" Totesin että siihen en alistu. Siitäkin sain kuulla kunniani kuinka tililtä oli lähtenyt Netflix maksu. Aivan kuin sekin olisi ollut syytäni.

Näiden asioiden takia alan olla itse henkisesti (ja kohta fyysisesti) aivan loppu. Puolisoni väittää että hän alkaa olla loppu. Mutta ei näe omaa käytöstään ongelmana eikä näe myöskään asioita minun puolelta. Saati tytön. Hän kuvittelee että voi käyttäytyä ja puhua aivan miten haluaa ilman että se muka vaikuttaisi kehenkään. Valitettavasti hän on väärässä. Mutta hei, narsistihan ei tunnista eikä tunnusta omia virheitään virheiksi. Vaan aina syy on jonkun muun.