Tänään se sitten tapahtui! Saimme tyttären kanssa oman asunnon aivan loistavalta alueelta. En muista milloin viimeksi olen ollut näin innoissani ja onnellinen. Paitsi jos ei lasketa tyttären syntymää mukaan :) Se asunto tuntui kodilta heti ensi hetkestä kun astuimme ovesta sisään. Ja sitä tunnetta en muista kokeneeni lapsuuden jälkeen kertaakaan. Vuokranantaja oli todella mukava ja rento. Ei tyrmännyt minua senkään jälkeen kun kysyi luottotiedoista. Minusta se oli enemmän kuin reilua. Nyt pääsemme vihdoinkin tytön kanssa aloittamaan oman elämän elämisen ja pääsen jatkamaan töissä siitä mihin jäin. Olen alkanut jo katselemaan erilaisia huonekaluja eri paikoista ja uskon että kirpputoreilta löytyy paljon. Ja ystäviltä kysyn myös. Tämä kaikki tuntuu jotenkin todella epätodelliselta mutta kuitenkin samaan aikaan niin varmalta. Olen todella onnellinen että uskalsin ottaa tämän askeleen ja lähteä. Enkä pelkästään tyttäreni, vaan myös itseni takia.