Kymmeniä viestejä yhden viikonlopun aikana. Samoin vastaamattomia puheluja. Jos niihin ei vastaa, tullaan oven taakse koputtelemaan. Ja jos ei avaa ovea, huudellaan parvekkeen alla niin että naapuritkin kuulee. Ja tätä jatkunut yli kaksi viikkoa. Kertaakaan viestit ei ole koskeneet yhteistä tytärtämme vaan minua ja sitä kuinka en saisi jatkaa elämääni ilman häntä koska hän ei sitä kestä. Hän ei ymmärrä eikä hyväksy sitä tosiasiaa että meidän liitto on lopullisesti ohi. Eräänä perjantai-iltana (noin kolme viikkoa sitten) hän soitti ja sanoi tulevansa katsomaan viikonlopun aikana tyttöä. Tyttö odotti ja odotti mutta ei isää näkynyt. Hän ei ilmoittanut itsestään mitään millään tavalla. Meni viikko eteenpäin, ei pihaustakaan kuulunut koko miehestä... kunnes tuli seuraava perjantai ja minulla alkoi hetken lapsivapaa. Ja kappas, sinä samana perjantai aamuna kun minulla se vapaa alkoi, laittoi tämä mies heti aamu seitsemältä viestiä jossa kaipasi seuraani. Vastasin että minulla on muita suunnitelmia jonka jälkeen alkoi tuo karmea viestien tulva. Tiedusteli missä olin, kenen kanssa ja olisi kummasti juuri silloin tarvinnut apuani (?!). Silloin minulla alkoi ajatukset pyörimään päässäni ja hermostuin totaalisesti. En ole vastannut kuin kahteen hänen viestiinsä koko tänä aikana ja viimeisessä selitin miksen vastaa ja että haluan olla rauhassa. Hän ei sitä ymmärtänyt vaan jatkoi pommittamista. Ja sen vähän mitä luin hänen lähettämiään viestejä, huomasin että kellonajat jolloin suurin osa viesteistä on tullut oli klo 01.00 - 07.00 välisenä aikana. Myös todella paljon kirjoitusvirheitä kertoi sen ettei tämä henkilö ole ollut selvinpäin vaan valvonut jälleen useamman päivän putkeen. Se ilmeni myös viestien sisällössä. Tuo on ahdistanut minua koko tämän ajan enemmän ja enemmän enkä enää edes halua tupakalla käydä kun koskaan ei tiedä milloin se ihminen on taas kyttäämässä tekemisiäni. Oli kuulemma käynyt jopa naapurissa ihmettelemässä ja tekemässä omat analyysinsa minun päivityksistä faceen tai whatsappiin. Joten kaikki tämä jättää kysymyksen mieleeni pyörimään: Mitä minä voin tehdä että tuo loppuu? Loppuuko se ikinä? Miksi hän tekee näin minulle? Hän vaatii saada nähdä tytärtään, mutta niin kauan kun hän ei pysty todistamaan että on selvinpäin ja jatkaa minun häiriköimistä, on parempi etteivät tapaa muuten kuin valvotusti. Väkisinkin tulee mieleen asioita jotka hän saattaa tehdä... Hän on väkivaltainen, narsisti ja edelleen sairaalloisen mustasukkainen ja omistuksenhaluinen vaikka ollaan oltu jo kohta puoli vuotta erossa ja asuttu erillään. Mitä tässä voi tehdä?