On mennyt viikko siitä kun entinen ystäväni teki musta perättömän lasun. En oikeastaan ymmärrä mistä hän edes repi sellaista tekstiä siihen ilmoitukseen mut meni niin utopistiseksi että huhheijaa. Kaikki mun sanomiset oli vääristelty ja käännetty aivan toisenlaiseksi mitä hänen kanssaan olen puhunut. Sossutkin ihmettelivät kyseistä ilmoitusta todella paljon. Raportissakin luki: "Todettu kasvotusten äidin olevan selvinpäin ja oikein hyvässä kunnossa. Ilmoitus aiheeton ja tehty mitä ilmeisimmin kiusalla". Tämän jälkeen en ole kyseisestä ihmisestä kuullut pihaustakaan kunnes sitten tänään aamulla. Muisti muka ykskaks näin viikon jälkeen että koiran vaatteet unohtuivat. Että mun olis pitänyt lähteä niitä vielä hänelle kiikuttamaan kaiken sen jälkeen mitä teki. Jätin vastaamatta. Koska, nyt on mun aika laittaa rajat joiden yli ei enää kävele kukaan. Tämä ihminen olettaa varmasti että kilttinä ihmisenä teen niin kuin hän haluaa. Enpä muuten tee. Mulla on suoraansanottuna parempaakin tekemistä kuin juosta hänen asioillaan. Kuten oma elämä. Toisekseen, ne takit joita hän ei viikko sitten halunnut, lähti roskiin niiden muiden tavaroiden mukana joita en voinut mukaan ottaa. Home oli ehtinyt tarttua kankaisiinkin. Jos hän olisi kyseistä asiaa kysynyt vaikka viime perjantaina tai lauantaina, olisin ehkä voinut ne jopa ottaa mukaan mut että näin viikon jälkeen. Hän tiesi tasan että muutetaan. Ihmettelen suuresti. Viikko sitten laittoi että ottaisin vain koiran ja valjaat mukaan sillä muuta ei pysty kantamaan.. no miten nyt sit pystyy?! En mä tästä yöuniani menetä mut ärsyttää suuresti. Kuvitteleeko ihmiset todella et mua voi kohdella ja käskyttää miten tahansa?! Mä en suostu olemaan enää kenenkään käskyläinen. En ikinä!!