Äsken sain mielenkiintoisen viestin äidiltäni. Kysyi onko ex-aviomiehelläni moottoripyörää sillä joku hänen näköinen ja häneltä kuulostava oli käynyt heidän oven takana koputtelemassa. Soitin heti viestin luettuani perään ja sanoin etteivät avaa ovea kenellekään josta eivät ole varmoja. Mut sitten jäin miettimään että kun viikko sitten kerroin parille ihmiselle että olen tytön kanssa tulossa käymään kotikaupungissamme, alkoi kummasti viestejä tulla yhdestä sun toisesta suunnasta. 

Kyseisenä päivänä kun olimme käymässä siinä kaupungissa, tuli viestiä jälleen paristakin suunnasta että "ootko tulossa? Nähdäänkö me tänään? Ootko jo perillä?". Unohdin täysin viesteihin vastaamisen sillä näin pitkästä aikaa vanhempia ja pikkuveljeä. Eikä toisaalta aikaa olisi ollutkaan nähdä ketään muita sillä seuraavana päivänä piti olla taas Vantaalla hoitamassa pakollisia asioita. 

Koitti tämä seuraava päivä, perjantai. Päivä meni muuten hyvin kunnes tuli illalla erään tutun profiilista viesti jossa kysyy exäni puolesta josko voisi nähdä tyttöä ja jutella mun kanssa. Edelleenkin mua ihmetyttää miksi laittaa kaverinsa kysymään tuota eikä itse ota yhteyttä. Sama juttu niin kuin talvella. 

Tänään vielä laitoin viestiä tälle tutulle että ensinnäkin 1) mä tarjosin valvottua tapaamis vaihtoehtoa jo silloin kaksi vuotta sitten johon exäni ei suostunut ja 2) jos oikeasti on halukas tapaamaan meitä, ottaa yhteyttä sossun kautta. Tämä tuttu kirjoitti viestin että ymmärtää kyllä, onhan hänelläkin lapsia. Mut mikä siinä on ettei tämä mun ex ymmärrä. 

Raskaasti vaikuttaa vieläkin kaikki exän kanssa kokema. Pelkästään se että hänen näköinen tyyppi kävi mun vanhempien oven takana, aiheutti paniikkikohtauksen. Tytön puolesta alkoi ahdistaa se, että miten hän reagoi näin parin vuoden jälkeen jos tapaa isänsä. Ex kun ei ole muistanut synttäreillä eikä edes jouluna. Ja tasan tarkkaan on tiennyt että jos vaan motivaatiota on ja seulat on puhtaat, tapaamisia olisi voinut järjestää sossun kautta. Tuntuu vaan että hän on odottanut että minä taas järkkäisin kaiken valmiiksi. Ei onnistu. 

Miksi aina kun tuntuu asiat menevän hyvin, tulee jotain tällaista vastaan?? Mä tiedän että etävanhemmalla on oikeus tavata lastaan mut mitä se kertoo siitä etävanhemmasta ettei suostunut lapsen asioihin liittyviin palavereihin.. ei mihinkään. Elatusasiat, tapaamiset, huoltajuus... Minä kun tein oman osani niin kuin kuuluu, hän pisti liinat kiinni eikä suostunut mihinkään yhteistyöhön. Hänen mielestään emme olisi tarvinneet sossuja väliin... yllätys mikä vastaus jos on jotain salattavaa mut nyt hänellä ei muuta vaihtoehtoa ole. 

Anteeksi pitkä tilitys, oli pakko päästä purkaa ajatuksia.